Järki ja tunteet maahanmuuttokeskustelussa

Maahanmuuton kannattamisessa on nähtävissä kahta koulukuntaa, "järki ja tunteet".

Nämä menevät sekaisin ja yhdistyvät eri kombinaatioissa "tavallisilla" ihmisillä, mutta mielipidejohtajilla ero on selvempi.

Maahanmuuttokriittisten päähuomio kiinnittyy tunneryhmän ja heidän perusteluidensa lyttäämiseen. Tämä onkin helppoa koska perustelut ovat höttöä ja tavoite epäselvä ja epärealistinen (sikäli kuin mitään tavoitetta edes on olemassa). Tunneryhmä vetoaa inhimillisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja velvollisuuteen sekä länsimaiden syyllisyyden velkaan. Tarvittaessa mihin tahansa että saataisiin itselle hyvä omatunto ja muille syyllisyydentuntoa.

Vähemmälle huomiolle, ja vähemmälle vastustukselle jää "järki" -joukkueen analysointi ja heidän argumenttiensa perkaaminen. Tähän vaikuttaa se että järkiryhmä pitää ilmeisesti tarkoituksella matalaa profiilia, heidän perustelunsa ovat järkeviä (tai ainakin järkevän kuuloisia) ja he esiintyvät usein maahanmuuttokriittisten rinnalla "tunne" -ryhmän tavoitteita vastaan.
Järkiryhmän perusteita ovat väestörakenteen korjaaminen, huoltosuhde, taloudellinen kilpailukyky ja alakohtainen työvoimapula.
Järkiryhmä kannattaa nimenomaan työperäistä maahanmuuttoa ja saattaa ainakin puheissa suhtautua varsin nuivasti humanitaariseen maahanmuuttoon.

Itse vastustan jyrkästi myös järkiperusteista maahanmuuttoa (ongelmanratkaisuna), väestörakenne ja huoltosuhde, samoin kuin talouden kilpailukyky ovat meidän sisäisiä ongelmiamme jotka me voimme ratkaista omin voimin. Työperäisen maahanmuuton seurauksena suomalaisen halpatyövoiman kilpailukyky laskee nollaan ja osa suomalaisista syrjäytyy kokonaan työelämästä.
Kumma kyllä halpatyövoimaa halutaan juuri niille aloille joilla tuotantoa ei voida siirtää kokonaisuudessaan ulkomaille.

Tämä halpatyövoiman haaliminen on koko länsimaailmaa koskettava ilmiö. Ilmeisesti on tultu siihen tulokseen että Kiinan, Intian ja muiden vastaavien maiden väestörakenne, valtavine halpoine työvoimareserveineen on kilpailuetu johon emme pysty vastaamaan muulla tavoin kuin muuttamalla oma väestörakenteemme samanlaiseksi.

Jos näin todella on, Etelä-Afrikan tie on myös meidän tiemme. Mielenkiinnolla seuraan miten Japani menestyy robottiratkaisunsa varassa.

Sosiaalinen maahanmuutto ja huoltosuhde

Hommafoorumilla on muun mielenkiintoisen keskustelun joukossa nimimerkki Pitkätukan ansioitunut kooste humanitaarisen maahanmuuton vaikutuksesta Suomen taloudelliseen huoltosuhteeseen.

Kommenttien joukossa puolestaan on nimimerkki junakohtauksen ehdotus "humanitaarisen maahanmuuton" käsitteen korvaamisesta "sosiaalisella maahanmuutolla". Kannatan ehdotusta koska uusi nimitys kuvaa paremmin kyseisen ilmiön luonnetta, Suomen historiaan verrattuna se muistuttaa enemmän siirtolaisuutta Amerikkaan kuin sotalasten lähettämistä Ruotsiin.

Edit: Linkki lähteeseen bloggerissa.

Pitäisikö Suomen ottaa lisää maahanmuuttajia?

Hesari kysyy "Pitäisikö Suomen ottaa lisää maahanmuuttajia?", ja tulkitsee:

"Vielä syyskuussa 2007 maahanmuuton lisäämistä kannatti 55 prosenttia, mutta nyt luku on laskenut 45 prosenttiin. Samassa ajassa maahanmuuton lisäämistä vastustavien määrä on kasvanut 39 prosentista 44 prosenttiin. Myös epävarmojen määrä on kasvanut."

Hesarin tulkinta kysymyksestä ja vastauksista on että myöntävästi vastanneet haluavat lisätä maahanmuuttoa nykyisestä. Epäilen että ainakaan kaikki vastaajat eivät käsitä kysymystä näin yksiselitteisesti.

Oletetaan että joku kysymystä harkitseva on sitä mieltä, että Suomeen voidaan kyllä ottaa lisää maahanmuuttajia ja sopiva määrä olisi hänen mielestään 10 000 henkilöä vuodessa. Mitä hänen pitäisi vastata?

Jos hän vastaa "Kyllä" (koska hän siis on sitä mieltä, että Suomeen voidaan ottaa lisää maahanmuuttajia, jopa 10 000 vuosittain), niin Hesari tulkitsee että vastaaja kannattaa maahanmuuton lisäämistä. Todellisuudessa vastaaja on kuitenkin ollut sitä mieltä, että maahanmuuttoa pitää vähentää jyrkästi, jopa kolmasosaan nykyisestä.

Jos vastaaja ei halua Suomen ottavan enää yhtään maahanmuuttajaa ja vastaa siksi "Ei", niin Hesari tulkitsee, että hän ei halua lisätä maahanmuuttoa, mutta nykyinen tahti sopii kyllä.

Epäilen että kysymys on tarkoituksella tehty väärin ymmärrettäväksi ja vastaukset väärin tulkittaviksi, jotta osa maahanmuuton rajoittamista kannattavistakin voidaan uutisoida maahanmuuton lisäämistä kannattaviksi.

Moskeijaa pukkaa

Saksan turkkilaisten DITIB-järjestö haluaa rakennuttaa Kölniin suuren moskeijan johon mahtuisi jopa 4000 ihmistä. Kölnin asukkaista 12% prosenttia on muslimeita ja jos tilanne on sellainen kuin Iltalehdessä muutama viikko sitten kerrottiin, että Saksassa jo neljännes lapsista syntyy muslimiperheisiin ja 25 vuoden kuluttua ennusteen mukaan jo 75% lapsista syntyy muslimiperheisiin, niin itse asiassa Kölnissä (ja koko Saksassa) alkaa olla jo kiire moskeijoiden rakentamisen kanssa.
Jotkut Kölnin katolilaiset vastustavat mutta Kölnin muslimijohtaja Bekir Alboga on yllättynyt vastustuksesta:

"Tämä ei koske vain Kölniä, vaan koko Saksaa, saksalaisia ja saksalaista demokratiaa. Tämä on esimerkkitapaus Euroopalle ja myös islamilaiselle maailmalle."

Bekir Alboga puhuu asiaa.

Demografian voitto

Käväisin selailemassa väestöennusteita ja tein pienen leikkimielisen koosteen Ranskan väestökehityksestä vv. 2000-2050.

Lähtökohtana pidin Ranskan ja Burundin kokonaisväkilukua v. 2000 ja oletusta että Ranskan väestöstä n. 10% on "uusranskalaisia" ja näiden uusien väestöpyramidi on sellainen kuin Burundin väestöpyramidi v. 2000. (Burundin valitsin koska se väkiluvultaan ja väestörakenteeltaan sopi skenaariooni).

Kuten sanottu, tämä on vain ajatuksilla ja luvuilla leikittelyä mutta uusranskalaisten osuus lienee lähellä arviotani ja jostain on jäänyt mieleeni tieto että Ranskassa syntyvistä lapsista kolmannes on "uusia" joten väestöpyramiditkin saattavat olla oikean suuntaisia.

"Uusranskalaisten" prosenttiosuus ikäluokissa on vuoden 2000 lukujen perusteella seuraavanlainen:

Total -- 11 %
0- 4 --- 32 %
5- 9 --- 26 %
10- 14 - 22 %
15- 19 - 18 %
20- 24 - 15 %
25- 29 - 10 %
30- 34 - 8 %
35- 39 - 7 %
40- 44 - 6 %
45- 49 - 5 %
50- 54 - 4 %
55- 59 - 4 %
60- 64 - 3 %
65- 69 - 3 %
70- 74 - 2 %
75- 79 - 1 %
80+ --- 1 %

Vuoden 2050 väestöjakauma on kovin toisenlainen, osuus koko väestöstä on kolmannes mutta nuorimmista ikäluokista huomattava enemmistö on "uusia". Jos olet jäämässä eläkkeelle 65-vuotiaana Ranskassa vuonna 2050 niin 90% ikätovereistasi on "vanhoja" ranskalaisia, mutta lapsilisän saajista enää vain 30% ja syntyvistä enää n. 20%.

"Uusranskalaisten" prosenttiosuus ikäluokissa on vuoden 2050 lukujen perusteella seuraavanlainen:

Total -- 33 %
0- 4 -- 74 %
5- 9 -- 69 %
10- 14 - 65 %
15- 19 - 61 %
20- 24 - 57 %
25- 29 - 51 %
30- 34 - 44 %
35- 39 - 36 %
40- 44 - 29 %
45- 49 - 24 %
50- 54 - 20 %
55- 59 - 16 %
60- 64 - 13 %
65- 69 - 10 %
70- 74 - 8 %
75- 79 - 5 %
80+ --- 2 %

Pelkkää luvuilla leikittelyä siis, lähtökohdat ovat arvauksia ja kokonaan huomiotta on jätetty jatkuva maahanmuutto sekä toisaalta "uusranskalaisten" mahdollinen syntyvyyden aleneminen (ja oletettavasti lisääntyvä "vanhojen" maastamuutto).

Vieläkö Ranskan väestökehitys on käännettävissä? Entä onko mitään syytä edes yrittää muuttaa trendiä?

Leikkiä tulella

Kiinassa (ja monessa muussakin paikassa) on loppumaton reservi rutiköyhiä maalaispoikia jotka tekevät töitä miten halvalla tahansa ja globaali kilpailu on asettanut länsimaat hankalaan tilanteeseen. Suhteellisen edun periaate johon vapaakauppa on perustunut tuntuu vuotavan jostain; "suhteellinen etu" näyttää olevan nopeasti valumassa halvan työvoiman maihin myös koulutusta ja pääomaa vaativilla aloilla. Vastaukseksi USA:ssa on jo vanhastaan suuri joukko huonosti koulutettuja mustia ja muuta halpatyövoimaa. Uutena ilmiönä ovat tulleet laittomat latinot joita lienee liki 15 miljoonaa.

Eurooppa taas on avannut ovensa siirtolaisuudelle saadakseen aikaan oman köyhälistön työvoimakustannuksia tasaamaan, on samantekevää saadaanko ketään afrikkalaista maahantulijaa työllistettyä, jo pelkkä heidän olemassa olonsa tekee Eurooppalaisesta työvoimasta joustavampaa ja nöyrempää ja alentaa näin länsimaisenkin työn hinnan nippa nappa "suhteellisen edun" vaatimalle tasolle.

Erona USA:n ja EU:n välillä on lähinnä se että USA:ssa toimitaan, joko vahingossa tai tarkoituksella, järkevästi; ihmisiä otetaan tekemään töitä eikä verorahoilla "kotoutettaviksi", Euroopassa taas maksetaan työtä tekemättömälle alaluokalle siitä että he ovat olemassa; eivät sopeudu mutta tekevät paljon lapsia.

Varsinkaan Euroopassa ei osata laskea edes kahta sukupolvea tulevaisuuteen väestökehityksessä, Kiina (& co) näivettää länsimaat demografisesti kuten USA onnistui näivettämään Neuvostoliiton taloudelliset resurssit ylittävällä haasteella sotilaallisessa kilpavarustelussa.

Jotain olisi syytä tehdä, joko korjata taloustieteen teorioita, tai valistaa kansaa nykylinjan vääjäämättömästä seurauksesta; siinä missä USA:lla on vielä toivoa realistisen linjansa kanssa on Eurooppa jo tuominnut itsensä häviämään historiaan loistokkaaksi mutta lyhytaikaiseksi jääneeksi kokeiluksi tasapainoilussa idealismin ja taloudellisten dogmien välillä.