Ruotsin menestystarina

Ruotsi on toisen maailmansodan jälkeen perustanut yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksensä laajamittaiseen maahanmuuttoon. Tulokset verrattuna lintukoto-Suomeen voi nähdä oheisesta kaaviosta, joka esittää Suomen Bkt per capita suhdetta verrattuna Ruotsiin.

Kulttuurillisesti köyhä Suomi on siis saavuttanut rikkaan Ruotsin, aivan kuten maahanmuutolta umpioitunut Japanikin.

Tällä hetkellä Ruotsin lähtökohta alkaneeseen lamaan on kyllä parempi kuin Suomella, koska Ruotsi devalvoi eikä Suomi pysty seuraamaan.

Kulttuurien törmäys

En ole ikinä ymmärtänyt Ruotsalaista huumoria tai viihdettä.
Vaikka olen suvaitsevaisuuden nimissä pidättäytynyt arvostelemasta ääneen, olen kuitenkin vältellyt altistumista Ruotsalaiselle kulttuurille.
Minusta Ruotsalainen viihde on tekohauskaa ryhmäpuuhastelua, Ruotsalaiset elokuvat ovat tylsiä ja ahdistavia eikä Ruotsalainen huumori naurata.

Nyt Ruotsissa on keksitty "hauskoja" liikenneympyräkoiria.


Tästä ovat jo hermostuneet muutkin.

"Iran on kutsunut puhutteluun Ruotsin Teheranin lähettilään ruotsalaislehti Nerikes Allehandassa julkaistun Muhammed-piirroksen vuoksi. Piirroksessa profeetta Muhammed esitetään niin kutsutun liikenneympyräkoiran hahmossa. Iran kutsuu piirrosta loukkaavaksi."

Rajansa suvaitsevaisuudellakin. Jos olisin rakentanut tuollaisia niin osoittaisin itsekin mieltä itseäni vastaan.

Kouluruotsia

Aamulehdessä oli torstaina 23.8.2007 juttu Ruotsin kouluista. Uutisen mukaan oppimistulokset Ruotsin kouluissa ovat huonoja eikä koulujen ilmapiirissä muutenkaan ole kehumista.
Poimintoja:

11.4 prosenttia peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista ei keväällä saanut hyväksyttyä todistusta ydinaineissa eli ruotsin ja englannin kielissä sekä matematiikassa.
....
43 prosenttia koulunjohtajista jätti työnsä vuosina 2001-2005. Näin tapahtui erityisesti Göteborgissa, missä 57 prosenttia vaihtoi alaa.
....
Lintsaaminen peruskouluissa on niin suuri ongelma, että eräissä kunnissa vanhempia on alettu sakottaa lasten poissaolosta.

Lisäksi näyttää siltä että eri kouluissa opiskelevat oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa:

Esimerkiksi Tukholmassa lukioon vaadittavien oppimistulosten saavuttaneiden määrä voi olla 32-98 prosenttia koulusta riippuen.
....
Tukholman lukioiden oppilailla oli viime kevätlukukaudella 7-22 prosenttia luvattomia poissaoloja koulusta riippuen.

Eriarvoisuus on jutun mukaan synnyttänyt valtaisan valtion tukemien yksityisten niin sanottujen vapaakoulujen buumin.

Pelkästään pääkaupunkiin Tukholmaan halutaan ensi vuonna perustaa 79 tällaista peruskoulua tai lukiota.
Vapaakouluja ei kuitenkaan katsota hyvällä, sillä niiden pelätään levittävän kaikessa hiljaisuudessa etnisten ryhmien kuten esimerkiksi muslimien länsimaisittain ahdasta elämänkatsomusta.

En tunne Suomen vastaavia tilastoja joten en pysty vertaamaan miten huonolta Ruotsin tilanne näyttää Suomeen verrattuna.