lauantai 28. maaliskuuta 2009

Ruotsin menestystarina


Ruotsi on toisen maailmansodan jälkeen perustanut yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksensä laajamittaiseen maahanmuuttoon. Tulokset verrattuna lintukoto-Suomeen voi nähdä oheisesta kaaviosta, joka esittää Suomen Bkt per capita suhdetta verrattuna Ruotsiin.

Kulttuurillisesti köyhä Suomi on siis saavuttanut rikkaan Ruotsin, aivan kuten maahanmuutolta umpioitunut Japanikin.

Tällä hetkellä Ruotsin lähtökohta alkaneeseen lamaan on kyllä parempi kuin Suomella, koska Ruotsi devalvoi eikä Suomi pysty seuraamaan.

perjantai 27. maaliskuuta 2009

Mitä Jeesus tekisi?

Eikö olekin outoa että 2000 vuotta sitten Lähi-idässä elänyt juutalainen puuseppä ja kiertolainen sopii opetustensa ja toimintansa puolesta edelleen esikuvaksi länsimaiselle ihmiselle? Jos Jeesus eläisi nyt, hänen ajatusmaailmansa ja hänen periaatteensa kuulostaisivat aivan nykyaikaisilta.

Miksi näin? Vaihtoehtoja voivat olla sattuma tai se, että yhteiskuntamme on kehittynyt Jeesuksen opetusten pohjalta ja niiden mukaiseksi.

Nykyään on muotia olla kristinuskon ja kaiken länsimaalaisuuden vastainen mutta kannattaisiko pysähtyä hetkeksi miettimään millainen maailma olisi jos esikuva ja oppi olisivat toisenlaisia?

torstai 26. maaliskuuta 2009

Sosiaalinen maahanmuutto ja huoltosuhde

Hommafoorumilla on muun mielenkiintoisen keskustelun joukossa nimimerkki Pitkätukan ansioitunut kooste humanitaarisen maahanmuuton vaikutuksesta Suomen taloudelliseen huoltosuhteeseen.

Kommenttien joukossa puolestaan on nimimerkki junakohtauksen ehdotus "humanitaarisen maahanmuuton" käsitteen korvaamisesta "sosiaalisella maahanmuutolla". Kannatan ehdotusta koska uusi nimitys kuvaa paremmin kyseisen ilmiön luonnetta, Suomen historiaan verrattuna se muistuttaa enemmän siirtolaisuutta Amerikkaan kuin sotalasten lähettämistä Ruotsiin.

Edit: Linkki lähteeseen bloggerissa.

lauantai 21. maaliskuuta 2009

Älykkyys

Jos ollaan tarkkoja niin puolet suomalaisista on keskimääräistä vähemmän älykkäitä. Jos ollaan suurpiirteisempiä ja luokitellaan äo 90-110 keskimääräiseksi niin edelleen noin neljännes ihmisistä on keskimääräistä vähemmän älykkäitä.

Minusta älykkyyden määrä ei ole ihmisarvon mittari ja yhteiskunnan päättäjien pitää ottaa huomioon että heidän on edustettava myös niitä joiden lahjat ja lukupää eivät mahdollista hakeutumista päättäjien joukkoon. Keskimääräistä vähemmän älykkään yksilön mahdollisuus valita ammattinsa on rajoitetumpi kuin älykkäämmällä. Vaatimus kouluttautua elämänsä aikana useisiin eri ammatteihin on kohtuuton ihmiselle jonka kyvyt eivät riitä monimutkaisiin tai vastuullisiin töihin. Yhteiskunnan pitää mielestäni varmistaa että myös vähemmän kyvykkäät ihmiset saavat elää arvokasta elämää ja tuntea olevansa hyödyllisiä ja tarpeellisia yhteiskunnan jäseniä.

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on valitettavasti niukasti sellaisia töitä joita vähillä lahjoilla ja vähällä koulutuksella pystyy tekemään. Jostain käsittämättömästä syystä poliittinen eliitti haluaa kuitenkin tuoda kehitysmaista Suomeen tuhansia kouluttamattomia ja kielitaidottomia ihmisiä vuosittain. Näitä maahan tuotuja koulutetaan, elätetään ja tukityöllistetään niukoilla verovaroilla kilpailemaan epäreilusti Suomen omien heikoimmassa asemassa olevien ja kilpailukyvyttömimpien ihmisten kanssa. En ymmärrä millä moraalilla tämä perustellaan.

perjantai 20. maaliskuuta 2009

Pitäisikö Suomen ottaa lisää maahanmuuttajia?

Hesari kysyy "Pitäisikö Suomen ottaa lisää maahanmuuttajia?", ja tulkitsee:
"Vielä syyskuussa 2007 maahanmuuton lisäämistä kannatti 55 prosenttia, mutta nyt luku on laskenut 45 prosenttiin. Samassa ajassa maahanmuuton lisäämistä vastustavien määrä on kasvanut 39 prosentista 44 prosenttiin. Myös epävarmojen määrä on kasvanut."


Hesarin tulkinta kysymyksestä ja vastauksista on että myöntävästi vastanneet haluavat lisätä maahanmuuttoa nykyisestä. Epäilen että ainakaan kaikki vastaajat eivät käsitä kysymystä näin yksiselitteisesti.

Oletetaan että joku kysymystä harkitseva on sitä mieltä, että Suomeen voidaan kyllä ottaa lisää maahanmuuttajia ja sopiva määrä olisi hänen mielestään 10 000 henkilöä vuodessa. Mitä hänen pitäisi vastata?

Jos hän vastaa "Kyllä" (koska hän siis on sitä mieltä, että Suomeen voidaan ottaa lisää maahanmuuttajia, jopa 10 000 vuosittain), niin Hesari tulkitsee että vastaaja kannattaa maahanmuuton lisäämistä. Todellisuudessa vastaaja on kuitenkin ollut sitä mieltä, että maahanmuuttoa pitää vähentää jyrkästi, jopa kolmasosaan nykyisestä.

Jos vastaaja ei halua Suomen ottavan enää yhtään maahanmuuttajaa ja vastaa siksi "Ei", niin Hesari tulkitsee, että hän ei halua lisätä maahanmuuttoa, mutta nykyinen tahti sopii kyllä.

Epäilen että kysymys on tarkoituksella tehty väärin ymmärrettäväksi ja vastaukset väärin tulkittaviksi, jotta osa maahanmuuton rajoittamista kannattavistakin voidaan uutisoida maahanmuuton lisäämistä kannattaviksi.