Jäitä propellihattuun

Vaikka olinkin pettynyt ja loukkaantunut Soinin päätöksestä jättää Jussi Halla-aho ulos ehdokaslistalta ja omien kannattajien ivaamisesta ja vähättelystä niin pääsin kuitenkin nopeasti jaloilleni. Syynä ehkä se että olen luonteeltani opportunistinen pragmaatikko enkä idealistinen tunneihminen.

Halla-ahon päätös jättäytyä pois kansanliikkeen listalta oli minulle myös lopulta helpotus vaikka olinkin itse masinoinut kuusi kannattajakorttia Juha Mäki-Ketelän keräykseen.

Nyt vaalien jälkeen voin olla myös suhteellisen tyytyväinen. Vaikka olikin pieni mahdollisuus suureen yllätykseen, niin todennäköisempänä pidän että tunnelma olisi nyt kuitenkin melko lässähtänyt, Halla-aho ei olisi kansanliikkeen ehdokkaana päässyt läpi eikä mediahuomio varmaankaan olisi ollut kovin kummoinen koska häntä olisivat boikotoineet niin media kuin Perussuomalaisetkin. Myös jatko olisi näin ollut todella tuskainen, seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä ei uutta puoluetta saada uskottavaan kuntoon, eikä vanhojen puolueiden kautta pääse läpi valtavirrasta erottuva joukko.

Moni näytti asettavan toiveensa Kokoomuksen linjan muuttumiseen Pöntisen äänimäärän painostamana mutta tätä pidin jo alun perin täysin epärealistisena haaveena. Pöntisen junttilinja keräsi varmaankin kaikki ne äänet jotka tuolla retoriikalla ja 100 000€:n mainosbudjetilla oli kerättävissä. Kokoomus ei edes kiittänyt äänistä mutta katsoi kokonaisäänimääränsä olevan kansalta vahva tuki nykylinjan jatkamiseen.

Kokoomuksessa saatetaan olla oikeastikin sitä mieltä että maahanmuuttolinjaa pitää tiukentaa mutta sen linja on selvästi sellainen, että maahan halutaan mielellään ottaa halpatyövoimaa tekemään pienemmällä palkalla ja huonommilla työehdoilla niitä töitä joita kantaväestö ei halua minimipalkalla tehdä, eikä varsinkaan orjuuttavilla työehdoilla.

Suomen tulevaisuuden kannalta on melko samantekevää millä perusteilla maahan ghettoutuva ja sopeutumaton alaluokka ulkomailta tuodaan. Saksan kulttuurin hajoaminen ja islamisoituminen työperäisten turkkilaisten sopeutumattomien jälkipolvien myötä muuttaa maata yhtä varmasti kuin Ruotsin sosiaaliperäinen maahanmuuttokin.

Maahanmuuttokriittisten paras linja on suhtautua kriittisesti kaikkeen maahanmuuttoon ja paras kanava on näidenkin vaalien jälkeen Perussuomalaiset. Eettisesti lähellä meitä ovat myös kristilliset sekä työväenliike niiltä osin kuin se puolustaa suomalaista työtä ja suomalaisia työntekijöitä.

Pahimpia vastustajia ovat todellisuudesta vieraantunut eliitti, maailmoja syleilevät Vihreät ja idealistiset internationalistiset kommunistit mutta toisaalta myös isänmaaton pääoma.

Monikulttuurisessa maailmassa koulutettu ja hyväosainen menestyjä pärjää aina, jos ei Suomessa niin sitten jossain toisessa maassa. Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole kuitenkaan mahdollisuutta valita asuinmaataan ja suurin osa ei edes halua vaihtaa vaan säilyttää nykyinen isänmaansa sellaisena että täällä on hyvä olla.

Eurovaalimainos

Kuulemma uusi Brittiläinen kansallismielinen BNP -puolue on rasistinen ja äärioikeistolainen. En ole tutustunut puolueeseen joten en ota kantaa mutta ainakin puolueen vaalimainos kertoo minulle juuri sen mikä Britanniassa on mennyt vikaan viime vuosikymmeninä.

PS. Jos sinullakin on äänioikeus vain Suomen vaaleissa, niin suosittelen Perussuomalaisten Sampo Terhoa, numero 199.

Järki ja tunteet maahanmuuttokeskustelussa

Maahanmuuton kannattamisessa on nähtävissä kahta koulukuntaa, "järki ja tunteet".

Nämä menevät sekaisin ja yhdistyvät eri kombinaatioissa "tavallisilla" ihmisillä, mutta mielipidejohtajilla ero on selvempi.

Maahanmuuttokriittisten päähuomio kiinnittyy tunneryhmän ja heidän perusteluidensa lyttäämiseen. Tämä onkin helppoa koska perustelut ovat höttöä ja tavoite epäselvä ja epärealistinen (sikäli kuin mitään tavoitetta edes on olemassa). Tunneryhmä vetoaa inhimillisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja velvollisuuteen sekä länsimaiden syyllisyyden velkaan. Tarvittaessa mihin tahansa että saataisiin itselle hyvä omatunto ja muille syyllisyydentuntoa.

Vähemmälle huomiolle, ja vähemmälle vastustukselle jää "järki" -joukkueen analysointi ja heidän argumenttiensa perkaaminen. Tähän vaikuttaa se että järkiryhmä pitää ilmeisesti tarkoituksella matalaa profiilia, heidän perustelunsa ovat järkeviä (tai ainakin järkevän kuuloisia) ja he esiintyvät usein maahanmuuttokriittisten rinnalla "tunne" -ryhmän tavoitteita vastaan.
Järkiryhmän perusteita ovat väestörakenteen korjaaminen, huoltosuhde, taloudellinen kilpailukyky ja alakohtainen työvoimapula.
Järkiryhmä kannattaa nimenomaan työperäistä maahanmuuttoa ja saattaa ainakin puheissa suhtautua varsin nuivasti humanitaariseen maahanmuuttoon.

Itse vastustan jyrkästi myös järkiperusteista maahanmuuttoa (ongelmanratkaisuna), väestörakenne ja huoltosuhde, samoin kuin talouden kilpailukyky ovat meidän sisäisiä ongelmiamme jotka me voimme ratkaista omin voimin. Työperäisen maahanmuuton seurauksena suomalaisen halpatyövoiman kilpailukyky laskee nollaan ja osa suomalaisista syrjäytyy kokonaan työelämästä.
Kumma kyllä halpatyövoimaa halutaan juuri niille aloille joilla tuotantoa ei voida siirtää kokonaisuudessaan ulkomaille.

Tämä halpatyövoiman haaliminen on koko länsimaailmaa koskettava ilmiö. Ilmeisesti on tultu siihen tulokseen että Kiinan, Intian ja muiden vastaavien maiden väestörakenne, valtavine halpoine työvoimareserveineen on kilpailuetu johon emme pysty vastaamaan muulla tavoin kuin muuttamalla oma väestörakenteemme samanlaiseksi.

Jos näin todella on, Etelä-Afrikan tie on myös meidän tiemme. Mielenkiinnolla seuraan miten Japani menestyy robottiratkaisunsa varassa.

Ruotsin menestystarina

Ruotsi on toisen maailmansodan jälkeen perustanut yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksensä laajamittaiseen maahanmuuttoon. Tulokset verrattuna lintukoto-Suomeen voi nähdä oheisesta kaaviosta, joka esittää Suomen Bkt per capita suhdetta verrattuna Ruotsiin.

Kulttuurillisesti köyhä Suomi on siis saavuttanut rikkaan Ruotsin, aivan kuten maahanmuutolta umpioitunut Japanikin.

Tällä hetkellä Ruotsin lähtökohta alkaneeseen lamaan on kyllä parempi kuin Suomella, koska Ruotsi devalvoi eikä Suomi pysty seuraamaan.

Älykkyys

Jos ollaan tarkkoja niin puolet suomalaisista on keskimääräistä vähemmän älykkäitä. Jos ollaan suurpiirteisempiä ja luokitellaan äo 90-110 keskimääräiseksi niin edelleen noin neljännes ihmisistä on keskimääräistä vähemmän älykkäitä.

Minusta älykkyyden määrä ei ole ihmisarvon mittari ja yhteiskunnan päättäjien pitää ottaa huomioon että heidän on edustettava myös niitä joiden lahjat ja lukupää eivät mahdollista hakeutumista päättäjien joukkoon. Keskimääräistä vähemmän älykkään yksilön mahdollisuus valita ammattinsa on rajoitetumpi kuin älykkäämmällä. Vaatimus kouluttautua elämänsä aikana useisiin eri ammatteihin on kohtuuton ihmiselle jonka kyvyt eivät riitä monimutkaisiin tai vastuullisiin töihin. Yhteiskunnan pitää mielestäni varmistaa että myös vähemmän kyvykkäät ihmiset saavat elää arvokasta elämää ja tuntea olevansa hyödyllisiä ja tarpeellisia yhteiskunnan jäseniä.

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on valitettavasti niukasti sellaisia töitä joita vähillä lahjoilla ja vähällä koulutuksella pystyy tekemään. Jostain käsittämättömästä syystä poliittinen eliitti haluaa kuitenkin tuoda kehitysmaista Suomeen tuhansia kouluttamattomia ja kielitaidottomia ihmisiä vuosittain. Näitä maahan tuotuja koulutetaan, elätetään ja tukityöllistetään niukoilla verovaroilla kilpailemaan epäreilusti Suomen omien heikoimmassa asemassa olevien ja kilpailukyvyttömimpien ihmisten kanssa. En ymmärrä millä moraalilla tämä perustellaan.

Pitäisikö Suomen ottaa lisää maahanmuuttajia?

Hesari kysyy "Pitäisikö Suomen ottaa lisää maahanmuuttajia?", ja tulkitsee:

"Vielä syyskuussa 2007 maahanmuuton lisäämistä kannatti 55 prosenttia, mutta nyt luku on laskenut 45 prosenttiin. Samassa ajassa maahanmuuton lisäämistä vastustavien määrä on kasvanut 39 prosentista 44 prosenttiin. Myös epävarmojen määrä on kasvanut."

Hesarin tulkinta kysymyksestä ja vastauksista on että myöntävästi vastanneet haluavat lisätä maahanmuuttoa nykyisestä. Epäilen että ainakaan kaikki vastaajat eivät käsitä kysymystä näin yksiselitteisesti.

Oletetaan että joku kysymystä harkitseva on sitä mieltä, että Suomeen voidaan kyllä ottaa lisää maahanmuuttajia ja sopiva määrä olisi hänen mielestään 10 000 henkilöä vuodessa. Mitä hänen pitäisi vastata?

Jos hän vastaa "Kyllä" (koska hän siis on sitä mieltä, että Suomeen voidaan ottaa lisää maahanmuuttajia, jopa 10 000 vuosittain), niin Hesari tulkitsee että vastaaja kannattaa maahanmuuton lisäämistä. Todellisuudessa vastaaja on kuitenkin ollut sitä mieltä, että maahanmuuttoa pitää vähentää jyrkästi, jopa kolmasosaan nykyisestä.

Jos vastaaja ei halua Suomen ottavan enää yhtään maahanmuuttajaa ja vastaa siksi "Ei", niin Hesari tulkitsee, että hän ei halua lisätä maahanmuuttoa, mutta nykyinen tahti sopii kyllä.

Epäilen että kysymys on tarkoituksella tehty väärin ymmärrettäväksi ja vastaukset väärin tulkittaviksi, jotta osa maahanmuuton rajoittamista kannattavistakin voidaan uutisoida maahanmuuton lisäämistä kannattaviksi.

"Maahanmuuttajat vievät työpaikat ja elävät verovaroillamme"

Monet, kuten Jukka Relander, näyttävät luulevan että nuo mielipiteet ovat jotenkin ristiriitaisia ja näillä perusteilla olisi jotenkin tyhmää vastustaa maahanmuuttoa.

Minusta nuo väitteet voivat hyvin toteutua samanaikaisesti, Maahanmuuttajat tulevat tekemään töitä joista kilpailevat Suomen huonosti koulutetut ja keskimääräistä vähemmän älykkäät (joita on siis puolet Suomalaisista), esimerkiksi siivous ja bussinkuljetus. Toisaalta Suomeen tuleva maahanmuuttajasiivooja tai -bussinkuljettaja tuo mukanaan perheensä jonka elättämiseen käytetään Suomalaistenkin veronmaksajien rahoja.

Monet Suomeen tulevat maahanmuuttajat työllistyvät myös verovaroilla kustannettaviin ammatteihin, tulkeiksi, kouluavustajiksi, monikulttuurineuvojiksi, uskonnonopettajiksi...

Jos (ja kun) Suomessa pitää työllistää verovaroilla huonosti koulutettuja tai muuten "itsensäelättämisrajoitteisia" niin toivoisin että aloitettaisiin Suomalaisista työttömistä.

Jos Suomeen nyt väkisin pitää saada maahanmuuttajia niin ensimmäisiksi maakohtaiset maahanmuuttajakiintiöt pitäisi asettaa puolueiden, järjestöjen ja yritysten johtoon.

Kratzenian ystävät

Media on tulkinnut tuoretta mielipidetiedustelua hiukan epävarmasti ja lyhyesti mutta enimmäkseen "oikean" asenteen pohjalta.

HS:

"Eniten ennakkoluuloja herätti kyselyn vastausvaihtoehdoksi keksitty valtio Kratzenia. Mielikuvituskansaan suhtautui kielteisesti miltei 40 prosenttia vastaajista."

YLE tajusi ilmeisesti uutisen hölmöyden ja jätti Kratzenian pois omasta uutisestaan:

"Valtaosa suomalaisista hyväksyy useimpien maahanmuuttajaryhmien tulon Suomeen asumaan ja töitä tekemään."

Mitä sitten pitäisi päätellä alkuperäisestä tutkimustuloksesta?
Uutinen on otsikoitu "Kauhea Kratzenia" ja siinä esitetään tilanne ikään kuin tietämätön ja ennakkoluuloinen vähemmistö olisi suhtautunut kielteisesti maahanmuuttoon Kratzeniasta. Sivun alalaidassa on kuitenkin tarkempi kuvaus siitä mitä kysyttiin:

"Sunnuntaisuomalaisen TNS Gallupilla teettämässä kyselyssä tiedusteltiin 992 ihmiseltä: "Mitkä kaikki seuraavista maahanmuuttajaryhmistä ovat sellaisia, joita ottaisitte Suomeen asumaan ja töitä tekemään?"
Maahanmuuttajaryhmiä oli valittavana 13. Mukana oli yksi mielikuvituskansa: kratzenialaiset. "

Siis 61% vastaajista on ilmoittanut olevansa halukkaita ottamaan maahanmuuttajia Kratzeniasta. Tulos on täysin päinvastainen kuin jutussa selitetään, Suomessa ei olekaan tietämätöntä ja ennakkoluuloista vähemmistöä vaan tietämätön ja sinisilmäinen enemmistö joka on valmis ottamaan maahanmuuttajia mielikuvitusmaasta Suomeen työtä tekemään.

Sunnuntaisuomalaisen uutisesta:

"Miehistä hieman yli puolet ja eläkeläisistä sekä kansakoulun tai peruskoulun käyneistä ainoastaan neljä kymmenestä toivottaa kratzenialaiset tervetulleiksi Suomeen."

Ilmeisesti naiset, nuoret ja korkeasti koulutetut ovat herkkäuskoisempia tai tietämättömämpiä koska heistä useampi toivoo että mielikuvitusmaasta voi tulla työntekijöitä Suomen työvoimapulaa paikkaamaan.

Selvien säästöjen lapset

Hesari uutisoi jokin aika sitten: "Maahanmuuttajista selvät säästöt Suomelle"
Lähtökohtana laskelmalle oli että tulijat ovat 20 vuotiaita ja ammattikoulutettuja. En muista kertoiko HS kuinka moni maahanmuuttaja on kuvatunlainen mutta tuskin kertoi ja tuskin monikaan on.

Vaikka maahanmuuttajista siis Hesarin mukaan on säästöjä mainion koulutuksensa vuoksi niin miten tätä koulutusta saataisiin heidän jälkikasvulleenkin?

"Yhteisvalinnassa ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jäi noin 1200 helsinkiläistä. Tästä joukosta noin puolet on maahanmuuttajataustaisia, sanoo koulutussuunnittelija Ulla Juhanko Helsingin opetusvirastosta."

Totuus

The Truth, The Whole Truth And Nothing But The Truth. Noinko se meni tuo amerikkalainen oikeussalidraamojen fraasi ja kenties todellisen oikeudenkin toiminta. En oikeasti tiedä kun Amerikkalainen oikeuskäytäntö on tuttua lähinnä elokuvista ja tv-sarjoista.

Joka tapauksessa jokin osa tuosta jäi toteutumatta Hesarin maahanmuuttouutisessa: "Muuttoliike USA:sta Kanadaan paisuu".

Hesari "unohti" mainita että muuttoliike vastakkaiseen suuntaan on yli kaksinkertainen.

Hesari moittii Yhdysvaltoja, toki lainauksen muodossa vaikuttaakseen objektiiviselta:

"He tulevat siksi, etteivät pidä nykyisestä politiikasta, Irakin sodasta eivätkä kotimaansa turvallisuustilanteesta. Kanada on Yhdysvaltoihin verrattuna stressitön paikka. Ihmiset tuntevat olonsa turvallisiksi täällä."

Kun muuttoliike toiseen suuntaan siis on yli kaksinkertaista niin miksi Hesari ei kerro Yhdysvaltoihin muuttavien motiiveista, eivätkö he pidä Kanadan nykyisestä politiikasta vai pitävätkö he USA:n politiikasta enemmän?

Joka tapauksessa muuttajamäärät ovat täysin merkityksettömiä muihin Yhdysvaltoja ja Eurooppaa koskettaviin siirtolaisuuslukuihin jotka liikkuvat miljoonissa. Uskallanpa jopa epäillä että lähivuosikymmeninä näemme vielä melkoisen, kymmenien miljoonien, kansainvaelluksen Euroopasta Pohjois-Amerikkaan jos siellä vain suostutaan ottamaan vastaan tulijoita niin paljon.

Demografian voitto

Käväisin selailemassa väestöennusteita ja tein pienen leikkimielisen koosteen Ranskan väestökehityksestä vv. 2000-2050.

Lähtökohtana pidin Ranskan ja Burundin kokonaisväkilukua v. 2000 ja oletusta että Ranskan väestöstä n. 10% on "uusranskalaisia" ja näiden uusien väestöpyramidi on sellainen kuin Burundin väestöpyramidi v. 2000. (Burundin valitsin koska se väkiluvultaan ja väestörakenteeltaan sopi skenaariooni).

Kuten sanottu, tämä on vain ajatuksilla ja luvuilla leikittelyä mutta uusranskalaisten osuus lienee lähellä arviotani ja jostain on jäänyt mieleeni tieto että Ranskassa syntyvistä lapsista kolmannes on "uusia" joten väestöpyramiditkin saattavat olla oikean suuntaisia.

"Uusranskalaisten" prosenttiosuus ikäluokissa on vuoden 2000 lukujen perusteella seuraavanlainen:

Total -- 11 %
0- 4 --- 32 %
5- 9 --- 26 %
10- 14 - 22 %
15- 19 - 18 %
20- 24 - 15 %
25- 29 - 10 %
30- 34 - 8 %
35- 39 - 7 %
40- 44 - 6 %
45- 49 - 5 %
50- 54 - 4 %
55- 59 - 4 %
60- 64 - 3 %
65- 69 - 3 %
70- 74 - 2 %
75- 79 - 1 %
80+ --- 1 %

Vuoden 2050 väestöjakauma on kovin toisenlainen, osuus koko väestöstä on kolmannes mutta nuorimmista ikäluokista huomattava enemmistö on "uusia". Jos olet jäämässä eläkkeelle 65-vuotiaana Ranskassa vuonna 2050 niin 90% ikätovereistasi on "vanhoja" ranskalaisia, mutta lapsilisän saajista enää vain 30% ja syntyvistä enää n. 20%.

"Uusranskalaisten" prosenttiosuus ikäluokissa on vuoden 2050 lukujen perusteella seuraavanlainen:

Total -- 33 %
0- 4 -- 74 %
5- 9 -- 69 %
10- 14 - 65 %
15- 19 - 61 %
20- 24 - 57 %
25- 29 - 51 %
30- 34 - 44 %
35- 39 - 36 %
40- 44 - 29 %
45- 49 - 24 %
50- 54 - 20 %
55- 59 - 16 %
60- 64 - 13 %
65- 69 - 10 %
70- 74 - 8 %
75- 79 - 5 %
80+ --- 2 %

Pelkkää luvuilla leikittelyä siis, lähtökohdat ovat arvauksia ja kokonaan huomiotta on jätetty jatkuva maahanmuutto sekä toisaalta "uusranskalaisten" mahdollinen syntyvyyden aleneminen (ja oletettavasti lisääntyvä "vanhojen" maastamuutto).

Vieläkö Ranskan väestökehitys on käännettävissä? Entä onko mitään syytä edes yrittää muuttaa trendiä?

Maahanmuuttaja menestyy

Joskus hyviäkin uutisia mahanmuuttorintamalta. Äskettäin Suomen kansalaisuuden saanut maahanmuuttajataustainen uussuomalainen Frantz Kruger tuo mukavasti väriä Suomen hiukan tylsään ja sisäänpäinkääntyneeseen urheilumaailmaan. Menestyksellään hän myös hälventää niitä ennakkoluuloja joita monilla Suomalaisilla on Afrikkalaistaustaisia maahanmuuttajia kohtaan.