Maahanmuuton kannattamisessa on nähtävissä kahta koulukuntaa, "järki ja tunteet".
Nämä menevät sekaisin ja yhdistyvät eri kombinaatioissa "tavallisilla" ihmisillä, mutta mielipidejohtajilla ero on selvempi.
Maahanmuuttokriittisten päähuomio kiinnittyy tunneryhmän ja heidän perusteluidensa lyttäämiseen. Tämä onkin helppoa koska perustelut ovat höttöä ja tavoite epäselvä ja epärealistinen (sikäli kuin mitään tavoitetta edes on olemassa). Tunneryhmä vetoaa inhimillisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja velvollisuuteen sekä länsimaiden syyllisyyden velkaan. Tarvittaessa mihin tahansa että saataisiin itselle hyvä omatunto ja muille syyllisyydentuntoa.
Vähemmälle huomiolle, ja vähemmälle vastustukselle jää "järki" -joukkueen analysointi ja heidän argumenttiensa perkaaminen. Tähän vaikuttaa se että järkiryhmä pitää ilmeisesti tarkoituksella matalaa profiilia, heidän perustelunsa ovat järkeviä (tai ainakin järkevän kuuloisia) ja he esiintyvät usein maahanmuuttokriittisten rinnalla "tunne" -ryhmän tavoitteita vastaan.
Järkiryhmän perusteita ovat väestörakenteen korjaaminen, huoltosuhde, taloudellinen kilpailukyky ja alakohtainen työvoimapula.
Järkiryhmä kannattaa nimenomaan työperäistä maahanmuuttoa ja saattaa ainakin puheissa suhtautua varsin nuivasti humanitaariseen maahanmuuttoon.
Itse vastustan jyrkästi myös järkiperusteista maahanmuuttoa (ongelmanratkaisuna), väestörakenne ja huoltosuhde, samoin kuin talouden kilpailukyky ovat meidän sisäisiä ongelmiamme jotka me voimme ratkaista omin voimin. Työperäisen maahanmuuton seurauksena suomalaisen halpatyövoiman kilpailukyky laskee nollaan ja osa suomalaisista syrjäytyy kokonaan työelämästä.
Kumma kyllä halpatyövoimaa halutaan juuri niille aloille joilla tuotantoa ei voida siirtää kokonaisuudessaan ulkomaille.
Tämä halpatyövoiman haaliminen on koko länsimaailmaa koskettava ilmiö. Ilmeisesti on tultu siihen tulokseen että Kiinan, Intian ja muiden vastaavien maiden väestörakenne, valtavine halpoine työvoimareserveineen on kilpailuetu johon emme pysty vastaamaan muulla tavoin kuin muuttamalla oma väestörakenteemme samanlaiseksi.
Jos näin todella on, Etelä-Afrikan tie on myös meidän tiemme. Mielenkiinnolla seuraan miten Japani menestyy robottiratkaisunsa varassa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste huoltosuhde. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste huoltosuhde. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 24. toukokuuta 2009
lauantai 28. maaliskuuta 2009
Ruotsin menestystarina

Ruotsi on toisen maailmansodan jälkeen perustanut yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksensä laajamittaiseen maahanmuuttoon. Tulokset verrattuna lintukoto-Suomeen voi nähdä oheisesta kaaviosta, joka esittää Suomen Bkt per capita suhdetta verrattuna Ruotsiin.
Kulttuurillisesti köyhä Suomi on siis saavuttanut rikkaan Ruotsin, aivan kuten maahanmuutolta umpioitunut Japanikin.
Tällä hetkellä Ruotsin lähtökohta alkaneeseen lamaan on kyllä parempi kuin Suomella, koska Ruotsi devalvoi eikä Suomi pysty seuraamaan.
torstai 26. maaliskuuta 2009
Sosiaalinen maahanmuutto ja huoltosuhde
Hommafoorumilla on muun mielenkiintoisen keskustelun joukossa nimimerkki Pitkätukan ansioitunut kooste humanitaarisen maahanmuuton vaikutuksesta Suomen taloudelliseen huoltosuhteeseen.
Kommenttien joukossa puolestaan on nimimerkki junakohtauksen ehdotus "humanitaarisen maahanmuuton" käsitteen korvaamisesta "sosiaalisella maahanmuutolla". Kannatan ehdotusta koska uusi nimitys kuvaa paremmin kyseisen ilmiön luonnetta, Suomen historiaan verrattuna se muistuttaa enemmän siirtolaisuutta Amerikkaan kuin sotalasten lähettämistä Ruotsiin.
Edit: Linkki lähteeseen bloggerissa.
Kommenttien joukossa puolestaan on nimimerkki junakohtauksen ehdotus "humanitaarisen maahanmuuton" käsitteen korvaamisesta "sosiaalisella maahanmuutolla". Kannatan ehdotusta koska uusi nimitys kuvaa paremmin kyseisen ilmiön luonnetta, Suomen historiaan verrattuna se muistuttaa enemmän siirtolaisuutta Amerikkaan kuin sotalasten lähettämistä Ruotsiin.
Edit: Linkki lähteeseen bloggerissa.
keskiviikko 4. helmikuuta 2009
Selviä säästöjä Tampereelle
Tampereella ilmestyvä Aamulehti lietsoo lamamielialaa:
Ratkaisu on helppo, Helsingissä ilmestyvä Helsingin Sanomat tiesi ratkaisun jo kaksi vuotta sitten:
Hesari laskee:
Jos Hesarin laskelmiin luotetaan- ja miksi ei luotettaisi - voidaan helposti laskea että koko Tampereen lisävelka saadaan säästettyä ottamalla Tampereelle 303 maahanmuuttajaa!
Kiitos vinkistä Hesari!
"Jos mitään ei tehdä, Tampereen velkapotti kasvaa 106 miljoonaa"
Ratkaisu on helppo, Helsingissä ilmestyvä Helsingin Sanomat tiesi ratkaisun jo kaksi vuotta sitten:
"Maahanmuuttajista Suomelle selvät säästöt"
Hesari laskee:
"Suomalainen vastaavan koulutuksen saanut maksaa yhteiskunnalle ja vanhemmilleen karkeasti arvioiden 350 000 euroa esimerkiksi koulutuksena sekä sosiaali- ja terveyspalveluina. "
Jos Hesarin laskelmiin luotetaan- ja miksi ei luotettaisi - voidaan helposti laskea että koko Tampereen lisävelka saadaan säästettyä ottamalla Tampereelle 303 maahanmuuttajaa!
Kiitos vinkistä Hesari!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)